Tervetuloa Lapinjrven kulttuuripolulle!

Huom. kartan numero on mys kohteen linkki!

Historiaa ja nykyaikaa

Lapinjrvi on ikivanhaa asutusaluetta, vanhimmat kivikauden lydt ovat 6000 vuoden takaa. Lapinjrvest tuli itseninen pitj vuonna 1575 kuningas Juhana III:n mryksest. Kuninkaan allekirjoittamasta kskyst ky ilmi, ett Lapinjrven silloinen kappeli sijaitsi kaukana Pernajan ja Pyhtn pappiloista ja ett "alamaiset eivt pse osallisiksi Jumalan sanasta ja sakramenteista niin kuin pitisi". Kunnan nimi on merkinnyt alun perin jrve, jonka ymprille asutus on syntynyt. Metsstjkansa, joka oleskeli ruotsinkielisen rannikon ja hmlisten etelisten takamaiden vlisell alueella sanottiin lappalaisiksi. Tst Lapp-nimien syntyminen paikkakunnalla on saanut alkunsa.

Kaksi kielt- yksi kunta

Lapinjrven seutu on aina ollut kieliraja- aluetta. Suomen itisin ja koillisin ruotsinkielisen asutuksen raja kulkee Lapinjrven halki, ja tn pivnkin noin 33 % asukkaista on ruotsinkielisi. Kaikkiaan kunnassa on nyt noin 3000 asukasta.

Luontoa ja maaseutua

Lapinjrven luonto on monipuolista. Kunnan pohjoisosassa on kumpuilevia tyrymaita. Kunnan etelosassa on tavattoman kivisi, mutta niin kauniita metsalueita. Kunnan keskiosassa, Pukaron ja Lindkosken kylien alueella on valtava peltotasanko, joka muistuttaa Pohjanmaan maisemia. Tm tasanko en entisen Litorinameren savipohjaa. Lapinjrven Kirkonkyl on tunnettu kauniista miljstn, johon kuuluvat vanhat rakennukset, pikkuruiset tiet ja kujat. Kirkonkylss on hyvin monipuolinen puusto, joka tarjoaa puiden harrastelijoille harvinaisiakin lytj.